Kolmevuotiaan (moottorisaha)synttärit

by Kerttu

Joskus on niitä päiviä, että sydän vain meinaa pakahtua onnesta ja ilosta. Eilen todellakin oli yksi sellainen, kun saimme viettää rakkaan poikamme kolmevuotisjuhlia. Usein sanotaan, että perheen kuopus on aina vanhemmilleen se vauva, mutta tuota topakkaa poikaa katsoessani on vain sanottava heipat taaperoelämälle. Ihana, reipas, puhelias lapsi hänestä on kasvanut, täydellinen juuri tuollaisena kun hän on.

Näin äidin näkökulmasta otan tämän kolmen vuoden virstanpylvään ilolla vastaan. Tämän kevään aikana olen huomannut monta asiaa, jotka ovat kasvun myötä helpottaneet ja menneet eteenpäin. Parasta on tietenkin se, että puheella voimme puolin ja toisin kommunikoida lähes kaiken. Yöt silloin tällöin jo nukutaan läpeensä (no, heräilläänkin), mutta yhä enemmän on niitä aamuja kun omasta sängystään kompii uninen suloinen pikkupoika ja itsekin on saanut katkeamattomat unet.

Kavereista on tullut todella tärkeitä ja heitä kaivataan päivittäin. Leikkeihin on tullut ideaa ja ne kestävät pidempään. Vuorovaikutus ja kommunikaatio oman ikäisten kanssa on tuonut ripauksen joustavuutta ja opettaa asettumista myös toisen asemaan.

Hän on avannut äidille ihan uuden maailman. Autot, työkalut, pallopelit, pyssyt ja fyysiset leikit ovat jotain sellaista, joihin en tässä mittakaavassa (jos ollenkaan) päässyt tutustumaan esikoisen myötä.

Kun kysyin pojaltamme teematoivetta syntymäpäiville, hänen spontaani vastauksensa oli “moottorisaha!”. En tosin olen ihan varma, tarkoittikohan syntymäpäivälahjatoivetta, mutta eihän siinä auttanut kun pohtia, kuinka teemaa voisi toteuttaa. Ajatus laajentui työkaluihin, työmaa-teemaan ja sitä kautta myös autoihin. Minna bakesille laitoin viestiä pari viikkoa sitten, että irtoisiko joku kakku näillä spekseillä ja vastaus oli “tottakai!”.

Moottorisahasynttäreiden järjestäminen huvitti ajatuksenakin minua ja kuvastaa, miten paljon uutta ja ihmeellistä poikamme tuo myös äidin elämään.

Vaniljan ja suklaan makuinen kakku oli koristelty työkaluilla ja erilaisilla työautoilla. Päivänsankari ilmoitti vieraille, että hän on tehnyt kakun omassa huoneessaan, joten ilmeisesti se oli mieluinen.  Juhlapäivän aamuna hain Confetista autoviirin ja sinisiä palloja ja servettejä. Kolmospallo on kierrätystavaraa, Melina osti sen oman poikansa juhliin ja kävin vain täyttämässä sen uudelleen. Kannattaa muuten muistaa, että foliopallot ovat uudelleentäytettäviä. Liikennemerkkejä löytyi omasta takaa ja niillä sai vähän hauskuutta kattaukseen.

Juhlapöydän menu oli lasten suunnittelema. Leivoin erilaisia pitsoja, levyn mokkapaloja ja sitten vain keksejä, sipsejä ja karkkeja. Aika simppelisti syntyi tarjottavat, vaikka ne kyllä tiedä onko kukaan yhtä sotkuinen pitsantekijä kuin minä. Onneksi hoidin homman jo juhlaa edeltävänä päivänä, joten tilanne pysyi hallinnassa 🙂 Kakku teki kauppansa, eikä pitsojakaan jäänut paljoa.

Meillä on iso perhe ja 15 henkilöä tulee jo ihan lähisuvusta. Pyöreän pöydän ääreen on nyt testattu kahdeksan ihmistä kerralla ja hyvin mahtui. Tänään juhlat jatkuvat kummien kanssa ja luulenpa, että pienen pojan toive kaverisynttäreistäkin pitää vielä toteuttaa, mutta ne ehtii vähän myöhemminkin.

Isovaarin paketista paljastui lasten leikkimoottorisaha ja nyt meillä on sitten tehty ahkerasti puutöitä. On se hyvä harjoitella, sillä mökkitontilla sitä hommaa riittää kevään tuleen. Meillä oli ihanat juhlat ja sitäkin ihanampi sankari!

 

 

Onnea iso-pieni rakas!

Saatat pitää myös

11 Kommentit

Maiju 11 maaliskuun, 2018 - 2:25 pm

Hei, olisi ihana kuulla tuosta kolmivuotiaan komistuksen kehityksestä enemmänkin. Itsellä on kaksivuotias kaunotar ja vaikka moni asia on helpottanut vauvavuodesta aina välillä ei malta odottaa sitä kolmen vuoden virstanpylvästä jolloin elämä alkaa helpottamaan…

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 13 maaliskuun, 2018 - 1:50 pm

Hei Maiju! En tiedä miten asiaa tiiviisti kertoisin, mutta tosiaan kahdesta vuodesta kolmeen on ainakin meillä tapahtunut huima kehitys. Uskoisin, että teillä on sama edessä! Voidaan tehdä paljon asioita yhdessä, jutella ja ei ole niin nöpönuukaa, jos unet tai ruoka joskus siirtyy. Voimia kovasti äidille ja terkkuja pikkuneidille <3

Reply
Noora / Villakoiria ja kissankarvaa 11 maaliskuun, 2018 - 4:15 pm

Onnea isolle pojalle! <3

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 13 maaliskuun, 2018 - 1:50 pm

Kiitokset, kerrotaan! <3

Reply
Muuttuva kotini Päivi S 12 maaliskuun, 2018 - 12:16 am

Onnea hymypojalle <3

Onki muuten äidin näköinen poika ja hymykin :), hui ko nuo lapsukaiset kasvaa nopsaa. Teillä on jo yksi kirvesmies mökille valmiina 🙂

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 13 maaliskuun, 2018 - 1:50 pm

Kiitos Päivi! Kyllä meillä yksi työmies on omasta takaa 😀

Reply
Jonna 12 maaliskuun, 2018 - 9:31 am

Ihania kuvia! Minulle kahden pojan äitini on kans työkaluleikit tuttuja mutta nyt enää muistoja, sillä pojat ovat jo 10 ja 13v.

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 13 maaliskuun, 2018 - 1:51 pm

Kiitos Jonna! Aika tosiaan menee niin nopeaan <3 Pitää nauttia hetkestä <3

Reply
Emma 12 maaliskuun, 2018 - 5:57 pm

Onnea pikkumiehelle!

Minulla on kysymys liittyen tuohon Y-tuoliin, onko se minkä värinen? Olen päättänyt tuohon tuoliin sijoittaa, mutta pohdiskelen edelleen väriä

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas 13 maaliskuun, 2018 - 1:52 pm

Moikka! Tämä tuoli on väriltään tammi ja siinä on luonnollisen värinen istuin. Todella kaunis sävy!

Reply
Katrikainen 13 maaliskuun, 2018 - 11:02 pm

Oi, miten kauniit juhlat ja kekseliäät koristelut. Ja ihania valokuvia. Meilläkin vietettiin vastikään neidin kolmivuotissynttäreitä. Juhlat olivat onnistuneet, valokuvat eivät niinkään.

Reply

Jätä kommentti