Hei sunnuntaihin!
Miten siellä herättiin talviaikaan? Minä olin hereillä kännykän mukaan kello kuusi ja yllätys olikin iloinen, kun kello olikin vanhaa aikaa jo seitsemän. Tunti lisää tähän sunnuntaihin on ihan tervetullut, vaikka nyt iltahämärä laskeutuu entistä aikaisemmin. Tänään ajattelin kirjoitella ajatuksiani ilmastonmuutokseen liittyen (vaikka se superhaastavaa onkin), asiasta joka koskettaa meitä ihan jokaista.
Palataan ajassa muutama viikko taaksepäin.
Kaksi viikkoa sitten ostin maanantaiaamuna lennot perheelle aurinkolomalle kesken synkintä kaamosta. Syitä reissulle on monia; olin tehnyt paljon töitä ja ylittänyt tavoitteitani. Alkuvuodesta käynnistyvä mökkiprojekti pitää meidät ensi kesänä Suomessa. Marraskuu on minulle vuoden haastavin kuukausi. Valohoito voisi auttaa pojan atooppisen ihon oireisiin. Perheen yhteinen aika on ollut kortilla ja kaipaamme kiireettömyyttä yhdessä. Lisäksi sain hyvän yhteistyömahdollisuuden. Ja tahdon niiiiin lomalle!
Matka aurinkoiseen Arabiemiraatteihin, klik.
Iltapäivällä avaan uutiset ja kuulen madonluvut tuoreesta ilmastoraportista. Ilo reissusta vaihtuu huoleen, ihan kuin taikaiskusta maailma olisi muuttunut sellaiseksi, että nyt ei ainakaan passaa enää lentää minnekään.
Raportti on pitkä ja kattava, mutta sen oleellisimman annin voi tiivistää näin:
Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli vaatii nopeita ja laaja-alaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jotta maapallon lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen, muutoksia pitää tehdä kaikilla elämänalueilla: asumisessa, maankäytössä, liikenteessä, ruuantuotannossa, teollisuudessa ja energiassa.
Jos maapallo lämpenee keskimäärin kaksi astetta, Suomi lämpenee neljä astetta. Raportti alleviivaa, että ero 1,5 asteen ja kahden asteen lämpenemisen välillä ovat paljon dramaattisempia kuin aiemmin on luultu.
Kahden asteen lämpenemisen takia merenpinta nousisi enemmän ja tuhoaisi miljoonien ihmisten koteja. Ruuantuotanto vaikeutuisi, mikä lisäisi nälkäisiä. Merijää sulaisi, ja puhtaan veden puute vaivaisi sataa miljoonaa ihmistä enemmän kuin 1,5 asteen lämpenemisessä. Kaikki maailman korallit tuhoutuisivat (lähde: HS).
Näiden kahden viikon ajan olen käynyt useita keskusteluja ilmastonmuutoksesta sekä lukenut useita artikkeleita ja blogipostauksia. Yhteenvetona voin sanoa, että hyvä että meitä ahdistaa, sillä se tarkoittaa, että jotain muuttuu.
Päällimmäinen ajatus on se, että uskon muutokseen. Uskon siihen, että löydämme erilaisia tapoja hillitä ilmastonmuutosta poliittisilla päätöksillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Olen kasvanut vihreässä perheessä, jossa nyt otsikoissa olevat teemat ovat olleet osa arkea niin puheissa kuin teossa. Itselläni on toki pitkä ”syntilista” yksityisautoilevana, silloin tällöin lentävänä lapsellisena sekasyöjänä.
Nyt en puutu politiikkaan, vaan pohdin asiaa yksilötasolla. Mitä minä voin tehdä?
Liikkuminen
En aio peruuttaa lentolippuja ja pysyä loppuelämääni kotimaan kamaralla. Mutta voin pohtia, milloin on järkevää lentää. Päivän pikareissu lentäen pressilounalle Tukholmaan ei ole millään mittarilla järkevää resurssien käyttöä. Olisi hyvä miettiä, kuinka kauan kohdemaassa on ja onko reissu todella tekemisen arvoinen. Tuttavapiirin liikemiehet ja -naiset ovat jo vähentäneet lentämistä, koska etätyömahdollisuudet kansainvälisesti ovat kehittyneet hurjasti. Enää ei tarvitse lentää yhtä kokousta varten toiseen maahan.
Minua kiinnostaa sähköpyöräily ja ensi keväänä aloitan säännöllisen työmatkapyöräilyn (12 km / suunta). Tämä ei ole pelkkä ekoteko, vaan haluan myös lisätä hyötyliikunnan määrää arjessani. Itse asiassa koen, että mitä useammin voimme yhdistää yksilön ja luonnon hyvinvoinnin, löydämme viisastenkiven muutokseen.
Juna tai bussi on valintani pidemmillä kotimaan matkoilla jo nytkin, ellei mukana ole koko perhe.
Ruokailu
Kasvisruuan painotus on myös kuin sähköpyöräily; koen asiassa sekä henkilökohtaista (toki myös perheen) ja luonnon hyötyä. Satokausikalenterityyppinen ajattelu lisääntyy koko ajan ja olisihan sekä ravinnollisesti että ekologisesti järkevää syödä sellaista ruokaa, jota ei tuoda laivalla valtamerien yli säilöntäaineisiin verhottuna.
Mitä lähempää, sen parempaa.
Tässäkään asiassa ääripäät eivät houkuttele; jo pieni lisäys on hyvä alku, eikä tarvitse olla ehdottomasti jotain ellei halua. Raportissa otetaan kantaa siihen, että elämäntapavalinnoilla on aidosti ilmastovaikutuksia ja tässä eritysasemassa on vähemmän resursseja kuluttavat ruokailutottumukset.
Arjen pienet valinnat
Mikään ei muutu, jos miettii että minun ei tarvitse, koska joku muukaan ei tee. Kestokassit, take a way-mukit ja parhaina päätöksinä kokonaan ostamatta jättäminen, jos ei oikeasti tarvitse, ovat hyviä alkuja.
Tässäkin huomaan, että asenneilmapiiri muuttuu. Eilen olin Leo´s Leikkimaassa lasten kanssa, jossa vesipisteellä on laseja sekä muovimukeja vierekkäin. Käytännössä kaikki lapset ottivat muovimukin, hörppäsi vettä ja heitti mukin pois. Parin-kolmen tunnin touhukkaan vierailun aikana lapsi käy juomassa useamman kerran ja ottaa aina uuden mukin. Ei mitään järkeä. Aikaisemmin tällaiseen ei ehkä olisi edes niin kiinnittänyt huomiota, mutta nyt toimintamalli tuntui typerältä. Kun näitä pieniäkin toimintamalleja aletaan kyseenalaistamaan jokaisessa yhteisössä, alkaa muutosta tulla.
Asuminen
Blogini ydinteeman mukaisesti muutama ajatus asumisesta ja siihen liittyvistä ekologista valinnoista. Mökkiprojektissa pureudun teemaan syvälle käytännössä, sillä onhan meidän valintamme luontoystävällisiä aina aurinkosähköstä biohajottavaan huussiin. Toisaalta uuden rakentaminen on kuormittavaa, mutta ehkäpä elämä siellä kompensoi kulutusta.
Yleensäkin minua kiinnostaa tällä hetkellä kaunis, mutta kompakti asuminen. Tämä talo on rakas, mutta uskoisin että kun lapset vähän kasvavat siirrymme pienempiin neliöihin lähemmäs keskustaa.
Mutta entäs ne pikkuiset valinnat kodin seinien sisällä?
✗ veden kulutus: pikaiset suihkut, tiskien huuhtelu altaassa, täydet koneelliset
✗ valojen ja laitteiden virran katkaisu kun niitä ei tarvita
✗ ekologiset valinnat niin kosmetiikassa kuin pesuainessakin (tämäkään ei ole kaikki tai ei mitään-kysymys)
✗ lajittelu ja kierrättäminen (koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, itse pitäisi terästäytyä muovin keräyksessä)
Mitä sinä suosittelet?
Kuinka tästä puhutaan?
Ahdistaa, se on jo sanottu. Epämukavuusalueella ollaan hyvin vahvasti. Mutta pupu ei voi enää työntää päätä pusikkoon, sillä häntä vilkkuu ja kauas!
Ei todellakaan tarvitse olla täydellinen, voidakseen puhua ekologisuudesta. Tarvitaan kannustusta, hyviä esimerkkejä, yksilön ja luonnon etujen yhdistämistä, verohelpotuksia, porkkanoita, pienen pieniä tekoja sekä ennen kaikkea hyvää ja kannustavaa puhetta. Iloa siitä, että pidetään huolta yhteisestä ympäristöstä ja samalla myös hyödytään siitä itse sekä pienessä että isossa kuvassa.
Tarvitaan enemmän sitä iloa, että hyvän valinnan tehtyään voi olla ylpeä juuri siitä pienestä asiasta. Hei, viime viikolla suljin suihkun joka kerta kun levitin shampoota! Saat palkaksi myös pienemmän vesilaskun. Pyöräilin kerran autoilun sijaan tai pudotin kotini lämpötilaa yhdellä asteella. Hienoa!
Voi toki olla paljon radikaalimpikin. Sellaisetkin ajat meillä saattaa ihan kaikilla olla vielä edessä. Tai jos ei juuri meillä, niin lapsillamme tai heidän lapsillaan.
Huhtikuussa 2019 on eduskuntavaalit. Kysy ehdokkaaltasi puoluekannasta riippumatta, miten hän suhtautuu ilmastonmuutokseen ja kuinka hän päättäjänä aikoo edesauttaa maapallon lämpenemisen hillitsemistä.
Meille satoi ensilumi, joka on viihtynyt maassa jo muutaman päivän. Maisema terassilta näyttää kauniilta ja valoisalta. Neljä vuodenaikaa on elämys, josta monessa maailmankolkassa saadaan vain haaveilla. Se marraskuukin, jota niin kovasti haluan pakoon, kuuluu tähän pakettiin.
Kaikella on oma merkityksensä. Vaikka lennämme lämpöön, voin tehdä muita parempia valintoja. Ja kompsensoin ne lennot, kunhan saan järkevästi selville, mikä instanssi on siinä paras. Ennen kaikkea, yritetään uskaltaa puhua ekologisuudesta ja hyvistä valinnoista vähemmällä vertailulla ja enemmällä kannustamisella.
Tämä on yhteinen juttu.
26 Kommentit
Minä pitkähiuksisena olen jo pitkään levittänyt shampoon ensin yläosaan hiuksia ja hoitoaineen latvoihin yhtä aikaa, ihan vain laiskuuttani, kun en viitsi avata suihkussa moneen kertaan ja vaikka meillä ei veden käytössä maksa muu kuin lämmitys. Kampaaja tietenkin olisi varmaan toista mieltä minun tavasta.
Moikka! Hyvä kikka ja jos sinulla toimii, niin sehän on vain hyvä 🙂 Ja tässäkin toteutuu hyvin sekä yksilön että luonnon etu; sinua laiskottaa avata ja sulkea hanaa ja samalla säästät vettä. Win-Win! 🙂
Tuohon lentämisen vähentämiseen voisi lisätä yhtenä kohtana nettiostosten vähentämisen ulkomailta. Turhaan ne paketit sieltä ulkomailta yksittäispakattuna tulee Suomeen laivalla tai lentokoneella kun täältäkin saa.
Myös kotimaisuus teemana on tärkeä osa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Mitä enemmän ekologisemmin tuotettua ja mitä lähempänä sinua se tuote tehdään, niin sen parempi.
Naisten vaatteisiin kaipaisin enemmän läpinäkyvyyttä. Aina kallis hinta ei takaa pitkäikäistä vaatetta. Tämä surettaa hieman.
Moi Heli! Todella hyvä pointti, kiitos että nostit sen esille. Kotimaisuus on minulle jo nyt tärkeä arvo ja voisin tästä aiheesta kirjottaa ihan oman postauksen. Ostamalla kotimaista tukee myös suomalaista työtä, verotusta ja usein ostoksesta hyötyy yrittäjän lisäksi myös muu tuotantoketju. Lisäksi tuotteen alkuperä on selvitettävissä. Ommellinen on hyvä esimerkki tästä: https://www.idealista.fi/modernistikodikas/2017/09/12/aidosti-kotimainen-ommellinen/
Me ollaan kerätty muovia keväästä asti ja enää roska-astia ei täyty kuin puolilleen ja roskapussia ei tarvitse kovin usein ulos kiikuttaa. Muovi taas kertyy ihan hullut määrät ja sitä saa olla selkävääränä kantamassa kierrätykseen. Kun konkreettisesti näki ja tajusi kertyvän muovin määrän alkoi ahdistaa todella ja perustin töihinkin muovinkeräyspussin (joka on kaiken aikaa täynnä). Pienistä jutuista tulee isoja!
Moikka Hanna! Moni on kertonut sekajätteen määrän vähentyneen radikaalisti. Tässä minulle seuraava kierrätyshaaste, jonka otan vastaan 🙂
Pienetkin asiat joihin me kaikki omilla kulutustottumuksilla, kierrätyksellä yms. voimme vaikuttaa ja joilla ilmastonmuutosta sadaan hillittyä ovat meidän kaikkien parhaaksi. Suurin yksittäinen seikka joilla asioihin voidaan kuitenkin eniten vaikuttaa on vastuullinen sijoittaminen, tästä on mielenkiintoisia tutkimuksia julkaistu tänäkin syksynä.
Moi Heli! Tämä aihe kiinnnostaa minua todella paljon, täytyy perehtyä! Kiitos.
Kierrätys kerrostalossa on jo itsestäänselvyys . Vien roskat joka ilta. Heivaan kaikki Ikean kassiin, paitsi bion kivanhaan, muoviseen siivilään.
Illan päätteeksi vien nämä taloyhtiön roskiin ja lajittelen siellä.
Tämä tapa lähti ystävältäni. Asuu Lapissa , Rovaniemelle matkaa. Kotikylässä ei ole juurikaan kierrätystä, vie samalla tavalla päivän päätteeksi roskat autotalliin ja siellä lajittelee pahvit omaan, muovit omaan jne. Biot kippaa rajanaapurin kompostiin.
Kun käy Rovaniemellä, 3 krt vuodessa, kantaa nämä Ikean kassit auton takaluukkuun ja perillä tyhjentää ne.
Matkustamisessa on myös paljon hyötyä. Aurinko auttaa jaksamiseen ja saat luonnon omaa D vitamiinia . Matkoilla perhe viettää yhteistä laatuaikaa.
Pk seudulla sähköpyörät eivät ole niin kovassa huudossa, aktiivisten pitkäkyntisten vuoksi,
Huomenta Omppu! Hienoa, että on jo itsestäänselvyys. Olen kuullut, että monelta talonyhtiöiltä puuttuu esim. biojätekeräys, mutta varmasti ihmisten valveutuminen saa asioita eteenpäin. Sinun kierrätyssysteemi kuulostaa hyvältä!
Matkustaminen on ihanaa ja tulen jatkossakin reissaamaan. Mutta aina voi miettiä millä menee ja kuinka kauas ja turhat lennot voi jättää pois. Tuon kaamosmatkan perheen kanssa teen ilolla ja tiedän sen tekevän meille hyvää. Lentomatkailu meillä varmasti vähenee tulevaisuudessa mökin myötä.
Saapa nähdä milloin arvokkaisiin sähköpyöriin saisi kehitettyä sellaisen järkevän yksilöimis- ja lukkosysteemin, että niitä olisi hankalampi varastaa. Kyllähän sellainen pyörä on rosvolle tosi herkku ja täälläkin saa tarkkaan miettiä, minne sellaisen jättää. Mukavaa uutta viikkoa sinne!
Mainio kirjoitus! Erityisesti pidin ilmastomuutoskeskustelun yhteenvedosta: ”hyvä että meitä ahdistaa, sillä se tarkoittaa, että jotain muuttuu”.
Monia ahdistaa, mutta samalla yhä useampi tekee jo paljon puhtaamman huomisen eteen. Esim. me laitettiin Laukaassa pystyyn yritys, joka ojentaa auttavan käden kaikille näitä asioita pohtiville (co2esto.fi). Juuri nuo lentomatkustuksen päästöt pohdituttaa nyt monia ja meillä on myös siihen ratkaisut tarjolla. Kaikki lähtee kuitenkin liikkeelle asioiden tiedostamisesta. Meidän kaikkien.
Kiitos ja mahtava kuulla, että olette saaneet aikaan yrityksen, joka auttaa kompensoimaan päätöjä. Kurkkasin sivut ja näyttää mielenkiintoiselta, toki myös vaatii aika paljon tutustumista aiheeseen.
Kiitos kirjoituksestasi! Se oli tärkeä ja hyvin kirjoitettu. Entisenä pyöräilyn vihaajana voin todeta, että sähköpyöräily on upeaa. Ei paljoa haittaa vastatuuli tai Jyväskylän mäet, sen kun nauttii vapaudesta vaan! Talven pimeys, loska ja räntä eivät näyttäydy ja tunnu (sähkö)pyörän selästä yhtään niin masentavalta kuin lasin läpi katsottuna. Jos (ja kun) innostut sähköpyöräilystä, suosittelen myös nastapyörien hommaamista. Itselläni sähköpyöräily lähti alkujaan ilmastosyistä, mutta nyt siihen rinnalle on noussut vähintään yhtä suurena ilo ja vapauden tunne. Onnellisia kilometrejä ja mukavaa viikkoa!
Kiitos K ja mahtava kuulla! Nyt mietin, että joko jo talvelle hankkisin pyörän vai maltanko odottaa kevääseen? 🙂
Meidän perhe on lentänyt viimeksi vuonna 2016, olemme tehneet silloin valinnan matkustaa muulla tavoin, ulkomailla olemme kuitenkin vuosittain senkin jlk käyneet: Norja, Tanska, Ruotsi, seuraavaksi kiinnostaa Baltian maat ja Venäjä. Lähelläkin on mielenkiintoisia kohteita. Matkustaminen on meille tärkeä arvo mutta myös se miten matkustamme. Niin aikuisilla kuin lapsilla perheessämme on kotimaiset kapselivaatekaapit 🙂 Muutamilla mietityillä perusvaatteilla pärjää arjessa hienosti. Esim. lastemme (7,5 ja 9) toppavaatteet ovat kolmatta talvea nyt käytössä: kun ostaa reilumpaa kokoa ja laadukasta, kestävät. Esim. koko 128 on mennyt tähän saakka 5,5v-7,5v tytölle ja vielä menee yhden talven 🙂 Nämä talvivaatteet ovat vieläkin ehjiä ja hyvin hoidettuina menevät seuraavillekin käyttäjille. Sisävaatteillekin tulee käyttöikää vuosia jopa lapsilla kun ostaa laadukasta. En halua ostaa lapsillemme tai itsellemme edullisia vaatteita jotka eivät kestä – merkkejä mainitsematta. Emme syö lihaa emmekä juo maitoa, kierrätämme, suihkuun ei ole tarvetta päästä päivittäin, ehkä joka kolmas pv. (Emme tosin ole perheessämme kukaan hikoilevaa sorttia vaikkakin liikumme kaikki useita kertoja viikossa). Toivon tekemillämme valinnoilla olevan vaikutusta myös lähipiirin tapaan elää.
Anteeksi, tartuin nyt tuohon suihkussa käymiseen. Tottakai turhaa suihkussa käyntiä ja veden lotraamista tulee välttää, mutta hygieniastaan huolehtiminen on myös eräänlainen ekoteko – vallitsevaa ympäristöään kohtaan nimittäin. Oletko koskaan miettinyt, että ehkä teidän perhe on vain niin tottunut hien hajuun, ettette enää sitä itse haista? Samalla tavalla kuin tupakoitsija ei tunnista haisevansa röökin katkulta kilometrin päähän. Olen ehkä hieman asenteellinen, mutta pk-seudun julkisissa kulkiessa kyllä varmimmin se ällöttävä hien haju lähtee niistä, jotka tunnistaa ulkonäön perusteella erinäisiksi ituhipeiksi – anteeksi kärkäs ilmaisu. Jos asia yhtään jäi mietityttämään, kannattaa ehkä kysäistä joltain tutulta, haiseeko teissä hiki, ja jos haisee, niin asialle lienee syytä tehdä jotain – kuten miettiä uudelleen tuota suihkussakäymisstrategiaa tai vaihtoehtoisia peseytymismuotoja. 🙂
😀 😀 😀 Olen varma että suihkussa käyminen 3 päivän välein on riittävä meille. En hikoile liikkuessani, eivätkä lapset eikä mies. Sen sijaan tiedän monia liikkujia joilla hiki valuu jo 5min päästä ja paita kastuu. Varmaan hyvät geenit auttavat tässä että emme hikoile kukaan perheessämme 🙂 Ainoastaan kesäkuumalla on asia eri. Itse olen myös krooninen palelija joka on AINA jäässä. Liittyiskö tähän? Hauska kommentti, pisti naurattamaan 😉 Emme kärsi myöskään jalkahiestä joka lienee yleinenkin ongelma, saa olla kiitollinen tästä ominaisuudesta <3 Myös hiuslaatuni on kuiva ja hiuspohja, muistan että murrosiässä pesin hiukseni kerran viikossa. Ei vain ollut tarvetta, muuten olisi päänahka ja hiukset kuivuneet liikaa.
Moikka! Pääasia, että jokainen löytää itselleen ja omalle perheelleen tapoja keventää hiilijalanjälkeä <3
Ennemmin olisin huolissani Arabiemiraateista matkakohteena kun muutamasta lennosta. Itse en ole mikään viherpiipertäjä tms, mutta en koskaan voisi itse matkustaa tai ainakaan viedä lapsia maahan, jossa ihmisiä kohdellaan niin miten Arabiemiraateissa kohdellaan esimerkiksi naisia ja orjuutetaan ihmisiä (ei tietenkään dubaissa, joka on ”feikkikaupunki”). Samaan sarjaan kuuluu myös Thaimaa, jossa tehdään ihmiskauppaa näkyvästi turistialueilla ja lapsia käytetään hyväksi. Ei saa antaa rahaa tuollaisiin valtioihin!
Hei Tessu! Tiedostan haasteet. Olen menossa maahan nyt ensimmäistä kertaa ja siihen on syynsä, miksi juuri nyt ja tuonne. Mutta olet oikeassa, että vastuullisuus ei koske vain lentämistä 🙂
Hyväksikäyttöä tapahtuu huomattavasti vähemmän koko ajan, kiitos Suomen.
Kyllä 10 h työpäivät ja 6 pv työviikko on vielä arkea, tämä sama on monessa muussa maassa samoilla leveysasteilla.
Tunnen muutaman, jotka ovat asuneet maassa vuosia ja sanoi ylläolevat yleistämiset sopivat paremminkin naapurimaihin.
Emiraateissa on paljon vierastyövoimaa ja osalla asiat sujuu samalla tavalla kuin missä tahansa muuallakin.
Ahdistusta ja huonoa omaatuntoa voi hoitaa selittelemällä, mutta tällaiset ”ehkä ens vuonna” lupaukset ja listat toimista, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä (kuten valojen sammuttaminen sieltä, missä ei olla), eivät kyllä hyvää asiaa juurikaan edistä.
Varmaan jo sähköpyörien maahantuojat rekisteröivät halusi saada uusi pyörä, joten eiköhän se sieltä blogiyhteistyönä irtoa. Todella surullista, että monen asenne on tämän tyylinen, että voin tehdä jotain ilmastonmuutoksen hyväksi, kunhan ensin itse saan jotain, kuten nyt vaikkapa sen uuden pyörän. Kun se juju just on se, että tästä tavaran haalimisesta pitäis päästä eroon ja se palkinto (toivottavasti) olisi se, että maailma pelastuu. Mutta tiedän se omastakin tuskasta, että saavutetuista eduista on vaikea luopua, ja esim. matkaan on helppo löytää oikeutus. Kompensaatio maksun suosittelisin kuitenkin maksamaan.
Hei! Luitkohan varmasti postaukseni? Kyllä täällä valoja sammutellaan ja tehdään paljon asioita hiilijalanjälkeä pienentääkseni. Sähköpyörän ostopäätös on tehty jo tänä syksynä, en vain ehtinyt saada haluamaani mallia ennen pakkasia ja odotan kevättä asian kanssa. Viestissäsi oli juuri sitä syyllistämistä, josta meidän pitäisi pyrkiä eroon. Ollaan iloisia ja ylpeitä pienistäkin muutoksista matkalla kohti suurempia.
Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut syyllistää, enkä väitä itse pystyväni yhtään parempaan. Pikemminkin on kyse sen tosiasian ymmärtämisestä, että ilmastonmuutosta ei saada käännettyä, ellei ihmiset oikeasti ole valmiita luopumaan monista tosi kivoistakin jutuista. Ahdistus pitäisi pystyä muuttamaan palavaksi halusi tehdä asioita luonnon hyväksi, jolloin konkreettiset toimet ja jopa luopuminen joistain mukavista jutuista hoitaisi ahdistusta. Ihan tässä samassa veneessä ollaan. Se on toki positiivista, että asiasta puhutaan, mutta toivoisin, ettei ihmiset (koskee siis myös itseäni) ohita ongelmaa vain puolustelemalla elämäntapojaan ja tyydy siihen että riittävää on, että sammutteleva valoja tms. vastaavaa, mikä pitäisi olla itsestään selvää. Monella ajatuksena voi olla jopa se, ettei mun tarvitse tehdä mitään, koska voisin kuluttaa enemmänkin. Mutta joo, tärkeitä asioita. Harmittavaa, että näihin on vaikea suhtautua kiihkottomasti. Tyypillistä on tuo syyllistämisestä syyllistäminen 🙂. Yritin kuitenkin pitää viestini neutraalina. Ymmärrän toki, että samaa mieltä olevat ”hienoa Kerttu”-tyyliset vastaukset ovat mieluisampia.
Hei ja kiitos jatkokommentistasi, nyt tosiaan ajatusmaailmasi aukesi jo paljon paremmin 🙂 Pointtihan on nyt se, että JOKAINEN miettisi edes PIENIÄ tekoja oman hiilijalanjäljen pienentämiseen, oli lähtökohta mitä vain. Mitä sähköpyörään tulee, se on ekologinen hankinta, ihan kuin vaikka aurinkokennot kesämökille. Jokainen kerta kun jätän auton pihaan ja siirryn paikkaan B pyörällä, on luonnolle hyväksi.
Jollekin toiselle ”itsestäänselvyys” voi olla toiselle se uusi asia, jonka voi korjata.
Ehkä viestisi neutraalius kärsi siitä, että a) koin ikävänä sävyn, että mankuisin tavaraa blogissani, sillä tämä blogimaailma ja kaupalliset yhteistyöt eivät todellakaan toimi niin b) jos ja kun kirjoitan sähköpyöräilystä, sen asian arvo ei liity siihen, onko mukana kaupallista yhteistyötä, kun kerran joka tapauksessa olen päättänyt elämääni niin muuttaa. Enemmänkin koen, että oman kanavani kautta voin jakaa pieniä, onnistuneita kokemuksia hiilijalanjäljen pienentämiseen, oli se sitten muovinkierrätys tai pyöräily.
Tämä keskustelu osoittaa, että aihe ei ole neutraali ja viimeksi tänään olen kuullut sosiaalisen median vaikuttajalta, että hän ei uskalla aiheesta kirjoittaa, koska ilmapiiri on niin haastava. Tästä aiheesta pitää uskaltaa puhua, vaikka ei ole täydellinen (juuri kukaan ei ole) ja kannustamisella, pienen pieniinkin tekoihin uskomalla voimme saada muutosta aikaiseksi. Tämän päivän lehdessä luki, että Hesburgerista ei saa enää pillejä ja muovikansia mukeihin kun erikseen pyytämällä, mahtava alku! Toki ekologisia ongelmia on sielläkin paljon, mutta tämä on selkeä teko ja kannanotto. Uskalletaan puhua ääneen ja kannustaa, jätetään syyllistäminen vähemmälle.
Kirjoitan Malediiveilta ja aika samanlaiset mietteet. Ensin sanoin perheelle, että tämä on perheen viimeinen lomareissu mutta sitten päätin, että vähennämme lentämistä 50% ja jos jokainen tekee sen niin se vaikuttaa jo aika paljon. Asumme Köpiksen lähellä ja ennen lensimme kerran vuodessa Suomeen mutta nyt tulemme juna-laiva-juna-yhdistelmällä. Työmatkat kuljemme mieheni kanssa pyörällä ja junalla, autoa käytämme vain poikien pelimatkoihin (harkkoihin pyörällä) ja silloin auto on täynnä omia ja muiden poikia. Aina olen ajatellut luontoa, elänyt luonnonvaroja säästäen ja nyt useampi on herännyt siihen, onneksi. Toivottavasti ei liian myöhään.