Positiivinen kierre – 4 tapaa pitää se yllä

by Kerttu

Jatketaan hyvinvointia ja ruuhkavuosia käsittelevää Arjen balanssi – postaussarjaa, jossa etsitään hyvää oloa sekä henkisesti että fyysisesti sekä nautitaan arjen pienistä iloista.

Liike on lääke, sanotaan. Jo Urho Kekkonen toitotti, että kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä. Siitä huolimatta aikaa ja energiaa liikkumiselle voi olla joskus vaikeaa löytää. Hyvinvoinnin ylläpidossa positiivinen kierre on parasta mitä voi tapahtua, sillä kun syö järkevästi ja liikkuu sopivasti, onkin yllättäen omissa nahkoissaan vain yksinkertaisesti kivempi olla.

Olin aamulla kuntosalilla ja jäsenyyteeni kuuluu pari tapaamista personal trainerin kanssa. Pyysin idioottihelpon saliohjelman ja sitä läpikäydessä hän kehui hyviä liikeratojani. –Kai ne ovat kunnossa, kun olen käynyt elämässäni niin monet alkeiskurssit, naurahdin, vaikka lause on täyttä totta. Olen aloittanut liikunnan eri lajikokeiluin usein, mutta se tarkoittaa myös sitä, että homma on myös tyssänyt yhtä usein.

Innostun, tsemppaan ja jatkan niin kauan, kun tulee flussa, loma tai jokin muu positiivisen kierteen katkaiseva seikka. Nyt tajuan, että liikunta ja lihaskunnon ylläpitäminen eivät ole mitään valinnaista tai vapaaehtoista hommaa. Toki tyyli on vapaa, mutta tämä on asia, josta on pidettävä huolta yhtä lailla, kuin hampaiden pesusta tai papa-kokeesta. Nekin hoidetaan, vaikka aina ei huvittaisi.

Haluan olla sellaisessa hyvässä kunnossa, että jaksan ja pystyn.  Joulun aikaan iskenyt elämän ensimmäinen kunnollinen selkäkipu muistutti, että tässä ei olla haavoittumattomia tai kuolemattomia.  Pari raskautta ja neljääkymppiä uhkaavasti lähestyvä matkamittari tarkoittaa sitä, että omasta kropasta pitää pitää huolta. Se on palvellut hyvin, mutta toiveissa olisi, että matka ei olisi vielä edes puolessa välissä.

Personal trainer kyseli tavoitteitani. Okei, muutama kilo saisi lähteä, mutta oikeastaan yksikään tavoitteeni eivät liittyneet ulkonäköön. Haluan, että minulla on hyvä olla minä ja peilistä näkyy sellainen nainen, joka tunnen olevani. Nykyään on ilmeisen trendikästä treenata pyöreitä pakaroita, mutta jotenkin koko ajatus naurattaa minua.  Pepun muoto on aika sivu- tai sanoisinko takaseikka elämässäni. Jos se nyt suunnilleen mahtuisi farkkuihini, niin se riittää.

Viime elokuussa alkanut panostus hyvään oloon on tuottanut tulosta. Olen löytänyt sekä motivaatio- että kipupisteitäni ja haluan nyt jakaa teille muutaman opin, jolla positiivista kierrettä saa pidettyä yllä: 

1.  Kaikki vaatii suunnittelua ja päämäärätietoisuutta

Päätä ensin, mikä on realistinen tavoite. Siis ei tavoite kymmenen vuotta tai kymmenen kiloa sitten, vaan juuri nyt. Itse ajattelen, että kaksi kertaa viikossa on hyvä treenata lihaskuntoa ja sen päälle sitten se aerobinen liikunta, jonka ehtii ja jaksaa. Good enough.

Ruokailuiden osalta on hyvä suunnitella, miten ja missä viisi ruokailua päivän aikana meinaa hoitaa. Pienellä suunnittelulla voi pitää huolta siitä, että elämän kaikki muut liikkuvat osat eivät jatkuvasti kiilaa hyvinvointisi eteen.

2. Homma itsellesi asiantunteva (henkinen ja / tai fyysinen) tuki

Funkyfitin valmentaja Sari Riton kanssa aloitin kaikesta muusta kuin liikunnasta. Jos pitää valita, aloittaako hyvänolonprojektin, ryhtiliikeen tai elämäntapamuutoksen liikunnasta vai ruokailusta, kannattaa valita tuo jälkimmäinen. Liikunta auttaa supermoneen asiaan, mutta rempallaan oleva ruokavalio torpedoi tuloksia. Perusasiat kuntoon lautasella, sen jälkeen liikunta löytää luoksesi helpommin.

Laitoin Sarille What’s appilla kaikki syömäni ruuat viime syksynä kolmen viikon ajan. Kaikki. Se oli hyvä oppikoulu siihen, mistä oma ravinto koostuu, mitä söin nälkään ja mitä johonkin muuhun tarpeeseen.

Sarin rooli tällä matkalla on ollut todella iso. Hän ymmärtää elämän olevan kokonaisuus, osaa juuri sopivalla tavalla kannustaa tai  kiristää otetta. En ole todellakaan ollut mikään mallioppilas, mutta ajattelenkin, että olen vasta alussa. Aina alkeiskurssilla, tiedäthän 😉

3. Treenikaverit – mukana myötä- ja vastamäessä

Meillä on  kahdeksan naisen treeniporukka, joka jakaa sekä ruuhkavuodet että liikkumisen ilon. Pidämme yhteyttä What´s app-ryhmässä, jossa jaamme treenionnistumisia ja epäonnistumisen hetkiä sopivasti pilke silmäkulmassa. Useampi meistä käy nyt samalla salilla ja Klub1:n aamutreenit eivät olisi puoliksikaan niin hauskoja ilman kavereita. Sitä paitsi sovittuja sporttitreffejä ei kehtaa perua, kun taas itsensä kanssa saattaa hyvinkin löytyä tekosyy, jos toinenkin.

Vaikka ei fyysisesti treenaisi yhdessä, suosittelen oman tsemppiporukan kokoamista. Se voi löytyä naapureista, työpaikalta tai kaveripiiristä, pääasia että ollaan hyvällä fiilikselle ja innostetaan toisia liikkeelle.

 

4. Tekniikkaa tueksi 

Älykellot ja puhelimen aplikaatiot ovat hyviä koutseja ja tsemppareita. Viime syksynä sain blogin kautta Garminin Vívoactive® 3-kellon ja olen testannut sen toimivuutta sekä arjessa että treenissä. Kello auttaa pysymään liikkeessä ja antaa hyvän kuvan esimerkiksi arjen hyötyliikunnasta. Tämä onkin seuraavan Arjen balanssi – postauksen aihe, sillä tosi pienet jutut ovat lopulta hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä.

Garmin laskee askeleet, kerrokset, sykkeen, unen, stressin ja kalorit. Se tunnistaa 15 eri lajia, kuten uinnin, joogan, sisäpyöräilyn ja salitreenin ja toki sille voi opettaa lisää. Kello taitaa olla jossain asioissa jo käyttäjäänsä älykkäämpi ja se kertoo minulle  kuntoon ja stressiin liittyviä asioita auttaakseen minua hahmottamaan, miten keho reagoi eri olosuhteissa. Esimerkiksi lasten iltavillin aikaan kello näyttää minulle usein stressitilaa ja kysyy, haluanko minuutin hengitysharjoituksen. Myönnän, että silloin tällöin otan 😀 Tämä perustuu siihen, että kello seuraa myös sykevaihtelua, jonka kautta se voi arvioida stressitasoa.

Seuraamalla elintapojani ja aktiivisuuttani kello pystyy arvioimaan maksimaalisen hapenottokyvyn ja fyysisen iän. Näitä voi säännöllisellä treenillä parantaa ja toki se tarkoittaa myös sitä, että kunto nousee.

Välillä pistän kellon pois, sillä aina ja kaikkea ei tarvitse mitata. Mutta pian taas kaivan sen esille, sillä sen merkitys positiivisen kierteen ylläpidossa on niin kiistaton.

Meillä jokaisella on omat tapamme löytää positiivinen hyvinvoinnin kierre. Haluaisin kannustaa erityisesti hyvän olon hakemiseen, sillä kaikenlaiset kuurit ja liian rajut elämänmuutokset tuovat ehkä nopeita tuloksia, mutta valitettavan usein ne myös häviää pian.

Ainakin itselläni kaikki lähtee ajatuksesta, että olen hyvä tyyppi ja ansaitsen tämän hyvän fiiliksen ja liikunnan tuoman oman ajan. Kun lähtökohta on positiivinen, kannustava ja itselleen muistaa puhua nätisti, syntyy myös tuloksia. Sillä senkin olen oppinut, että tässä ei ole kiire. On koko elämä aikaa.

Millaiset asiat saavat sinulla positiivisen kierteen aikaan?

LUE MYÖS: Palautuminen kiireisestä arjesta – ripaus sunnuntaita jokaiseen päivään 

Saatat pitää myös

2 Kommentit

Milde helmikuu 9, 2018 - 7:33 am

He! Mukana ajatuksissasi! Sain kerrytettyä liikapainoa 30kg kahdessa vuodessa. En liukkunut, ruokavalio suht normaali. Viime syksynä pistin hommalle stopin. Vaatekoko vain kasvoi kasvamistaan. Ruokaremontin aloitin syyskuussa, liikunnan lokakuussa. Teen 3-5 suoritusta per viikko. Painoa lähtenyt 13 kg neljän kuukauden aikana. Laihdutan ihan itsekseni. Tavoite on vuoden sisällä olla entisissä mitoissa. Ruokatapamuutoksey ovat pysyviä, ettei sama homma ala uudestaan kun pääsen tavoitteeseen. Tsemppiä sinulle!

Reply
Kerttu / Modernisti Kodikas helmikuu 11, 2018 - 9:02 pm

Kiitokset ja tsempit sinnekin! Pikkuhiljaa syntyy parhaat tulokset, itseään kuunnellen ja kunnioittaen. Aika mahtava pudotus tuo -13 kg neljässä kuukaudessa! Pitäisi saada itsellekin ns. rähinä päälle eli se päättäväinen olotila, jossa kaikki on mahdollista 🙂

Reply

Jätä kommentti